Arvoisat Itä-Suomi -foorumin osallistujat, hyvä itäisen Suomen väki
Kiitän mahdollisuudesta tulla tähän tilaisuuteen kuulemaan ajatuksianne ja näkemyksiänne. Elämme yhtä Suomen historian murroskohtaa. Kirjoitin äskettäin Kanava-lehdessä, että olemme tulleet Suomen neljännen tasavallan aikaan. Ensimmäinen tasavalta oli oman demokratiamme synnyttämistä ja vahvistamista – itsenäisyytemme alusta toisen maailmansodan loppuun. Sitä seurasi toisen tasavallan aika – aika jota dominoivat rauhansopimuksemme ja YYA-sopimuksemme. Kolmas tasavalta alkoi Neuvostoliiton hajottua ja Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi. Neljännen tasavallan aika puolestaan alkoi Suomen haettua sotilasliitto Naton jäsenyyttä ja tultua sotilaallisesti liittoutuneeksi maaksi keväällä 2022.
Konflikti Euroopassa vaikuttaa sekä meidän kehitykseemme että turvallisuuteemme. Pyrimme tekemään valintoja, joissa vallitsevissa olosuhteissa oma kehityksemme olisi mahdollisimman suotuisaa, ja turvallisuutemme olisi niin hyvin hoidettua kuin näissä olosuhteissa ja tällä maantieteellisellä paikalla on mahdollista.
Hyvät kuulijat,
Tekemiemme valintojen vuoksi Suomen itärajasta on ensin Euroopan Unionin jäsenyytemme myötä tullut myös EU:n itäraja, ja äskettäin myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:n itäraja. Valintojen vuoksi, jotka Venäjä on itse tehnyt, itärajastamme on tullut myös demokraattisen ja autoritäärisen järjestyksen raja Euroopassa. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa meidän on varauduttava siihen, että tämä asiantila ei muutu. Voimme toivoa asioita, mutta meidän on myös varauduttava siihen, että nykytilanne jatkuu pitkään.
Kun mietimme mahdollisimman turvallista rajaa Suomen ja Venäjän välillä, perinteisen turvallisuuden lisäksi myös vauraus ja hyvinvointi omalla rajaseudullamme ja koko Itä-Suomessa on tärkeää. Tarvitsemme sen vuoksi uuden strategisen lähestymisen Itä-Suomen kehitykseen, ja linjan ei pitäisi vaihtua vaalikausittain. Itä-Suomen kehittämiseksi voisi käynnistää mahdollisimman nopeasti parlamentaarisen yhteistyön, jolloin kehittämiseen sitoutuisivat niin hallitus- kuin oppositiopuoleet. Asia on niin tärkeä, että sitä ei pitäisi jättää vain eri ministeriöiden aktiivisuuden ja halukkuuden varaan, vaan käsitellä strategisena asiana pääministerin johdolla ja parlamentaariseen tukeen nojaten.
Voidaan ajatella, että nykyinen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen vaikutukset kestävät vielä vuosia. Euroopan komissio on eilen esittänyt, että EU:n tulisi käynnistää jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Tämä avaisi näille maille eurooppalaisen perspektiivin. On tärkeää, että Ukraina ja Moldova tätä kautta kasvaisivat EU:lle yhä läheisemmiksi kumppaneiksi.
Samalla on mietittävä, millainen tulee olemaan Euroopan Unionin politiikka sen omilla ulkorajoilla, ja miten se parhaiten vahvistaisi taloutta ja turvallisuutta omilla ulkorajoillaan. Puhumme kymmenen EU-maan ryhmästä – Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta, Bulgariasta ja Kreikasta. Kymmenen jäsenmaan yhteiset voimat eivät ole vähäiset, jos ne suunnataan oikein.
On tärkeää, että Suomi pitää EU:ssa jatkossa esillä keskeisesti kysymystä EU:n ulkorajojen turvallisuudesta ja taloudellisesta kehityksestä. Tämän tulisi näkyä myös ensi vuonna valittavan komission ja Euroopan parlamentin päätöksenteossa.
Ukrainan osalta emme tiedä, milloin Venäjän hyökkäyssota päättyy, ja milloin Ukrainasta tulisi EU:n jäsen. Mutta tiedämme, että pitääkseen puolustuksen linjan edes nykyisellä paikallaan, Ukraina tarvitsee jatkossakin systemaattista apuamme. Euroopan on tässä tilanteessa löydettävä voimansa ja päättäväisyytensä joka päivä uudelleen.
Hyvät kuulijat,
Tammikuussa valittavan tasavallan presidentin keskeisiä tehtäviä on johtaa maamme Nato-jäsenyyden käytäntöjen rakentamista. Meidän on tärkeää yhä tiivistää yhteistyötämme Naton ja keskeisten Nato-maiden kanssa, kuten nyt teemme valmistelemalla USA:n kanssa kahdenvälistä DCA-sopimusta.
Samalla meidän tehtävämme on lisätä puolustusliiton päätöksentekijöiden ymmärrystä Naton ja Venäjän yhteisen raja-alueen elämästä ja ominaisuuksista. Kyse ei ole vain joukkojen sijoittelusta vaan ennen kaikkea ymmärryksen rakentamisesta, keskeisiin päättäjiin vaikuttamisesta.
Seuraavan tasavallan presidentin kansainvälisille kollegoilleen kertomat tiedot ja tapa, jolla ne ymmärretään vaikuttavat osaltaan maamme kehitykseen. Myös Naton piirissä on käytävä omat keskustelut siitä, miten rajaseutujen hyvinvointi taataan tilanteessa, jossa vuosisataiset kauppareitit ovat katkenneet.
Hyvät kuulijat,
Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa naapurimaamme Venäjä edelleen määrittelisi Itä-Suomen kehitystä kun eletään tilanteessa, jossa rajaliikenne on hiljentynyt ja rajan ylitse tapahtunut yhteistyö lähes pysähtynyt. Meidän on itse määriteltävä, millaisen Itä-Suomen haluamme, ja miten itä-Suomen kehitys ja vauraus tulevaisuudessa rakennetaan.
Koko Suomi on nyt vihreän siirtymän myötä kulkemassa kohti uusiutuvia energialähteitä ja puhtaampaa tuotantoa. Vetytaloutta kehitetään nyt nopeasti. On tärkeää, että myös itävety kehittyy. Yhtenä esimerkkinä tästä on mahdollisuudet käyttää tuulivoimaa energiantuotantoon myös itäisessä Suomessa. Tämän vuoksi kenraaliluutnantti Arto Rädyn selvitys tuulivoiman mahdollisuuksista itä-Suomessa on luettava tarkasti, ja etsittävä mahdollisuuksia tuulivoimatuotannon lisäämiseen tutkavalvontaamme häiritsemättä.
Kestävän kotimaisen energiantuotannon edellytyksenä on puolustusvoimien tutkajärjestelmien uudistaminen siten, että Itä-Suomi pääsee osallistumaan tuulivoiman ja vedyn tuotantoon. Yhtenä mallina olisi se, että tuulivoimatuotannon parissa toimivat yhtiöt osallistuisivat kompensaatiomaksujen kautta tutkajärjestelmien uudistamisen kuluihin Itä-Suomessa. Ratkaisu vaatii valtiovallalta aktiivisuutta.
Kysymys on myös kuntatalouden kannalta merkittävä: yhden tuulivoimalan tulot kunnalle voivat olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Tuulivoima ja aurinkovoima tuovat kuntaan työpaikkoja ja elinvoimaa. Samalla vauhditamme siirtymistä vetytalouteen, jossa Suomella on paljon mahdollisuuksia. Visioissa ovat jo vihreä, päästötön terästuotanto ja synteettiset polttoaineet.
Tämä vaatii panostuksia myös yliopistoihin, tutkimukseen ja innovaatioihin. Voimme kehittää teollisuuden prosesseja nykyistä paremmin ympäristöä huomioiviksi ja samalla rakentaa hiilivapaan tuotannon kilpailukykyä. Parantamalla osaamistamme Suomessa voimme samalla luoda uusia työpaikkoja ja vientituotteita suomalaiselle teollisuudelle. Jotta tämä onnistuu, tarvitsemme parhaat osaajat maailmalta työskentelemään kanssamme myös itäisessä Suomessa. Emme saa vaarantaa Suomen mainetta maana, johon osaaminen on aina tervetullutta.
Hyvät kuulijat,
Virolainen kirjailija Valdur Mikita on todennut, että Suomi ja Viro ovat maita, joissa toisessa kädessä pidetään kännykkää ja toisessa sieniveistä. Meillä on ollut kyky yhdistää korkean teknologian osaaminen ja käyttö elävään luontosuhteeseen – ja tämä ei ole ollenkaan vähäinen kyky.
Kestävä matkailu on edelleen yksi itä-Suomen valteista – on vaaroja ja järviseutuja, on luonnon lumoa ja luonnon rauhaa. Viimeiset paahteiset kesät keski- ja etelä-Euroopassa ovat saaneet monet katsomaan karttaa vähän pohjoisempaakin, ja tässä Suomella on paljon mahdollisuuksia.
Itä-Suomen kehittäminen on myös osa oman turvallisuutemme kehittämistä. Siksi on tärkeää, että täältä Itä-Suomi -foorumista nousee uusia ajatuksia siitä, miten otamme Itä-Suomen kehityksen omiin käsiimme. Annetaan ajatusten itää.