Haavisto aloitti viimeisen kampanjapäivän Sodan ja rauhan keskus Muistista Mikkelissä

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto aloitti viimeisen kampanjapäivän Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Haavisto vieraili marsalkka Mannerheimin työhuoneessa ja puhui täydelle salille siitä, kuinka meissä on yli sukupolvien niin sotien kuin rauhankin muistijälki. Haaviston kampanjakiertue päättyy tänä iltana Teiskontien Nesteelle.

– Halusin aloittaa viimeisen kampanjapäivän juuri täältä. Maailmalla on lukemattomia sotamuseoita ja sotien monumentteja, mutta Muistin kaltaisia keskuksia, jotka käsittelevät myös polkua rauhaan ja rauhantyötä, on liian vähän. Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden vierailla Muistissa, Haavisto aloitti.

–Yli sukupolvien meissä on niin sotien kuin rauhankin muistijälki, kaikilla meillä omissa perheissämme. Kun suomalaisena olen tehnyt rauhantyötä eri puolilla maailmaa, meihin usein liitetään rauhan ja sovinnon henki niin lujasti, että uskotaan meidän aina eläneen rauhan tilassa. Suomalaisista muistetaan esimerkiksi Martti Ahtisaaren, Elisabeth Rehnin ja Harri Holkerin arvokas rauhantyö, Haavisto sanoi.

Haavisto kertoi yleisölle, mitä maailmalla täytyy ihmisille kertoa Suomen historiasta, jossa sodan kokemukset eivät ole kaukana.

– Silloin suomalaisen on muistutettava, että meillä on sadan vuoden sisällä ollut katkera kansalaissota ja sitten iso naapurimme on hyökännyt kimppuun vuonna 1939. Kansalaissodasta kuullessaan neuvottelukumppanini kysyivät, miten emme käy toistemme kimppuun edelleen. Kerroin kansallisesta sovinnosta, mutta myös pitkästä muistijäljestä. Kerroin siitä, että omilla juurillani Teiskossa käytiin aitoa veljessotaa – veljessarja oli eri puolilla konfliktia, ja lapsuudessamme pellon yli ei puhuttu 50 vuoteen, Haavisto kertoi.

Haavisto antoi Mikkelissä kuusikohtaisen kuuden vuoden lupauksen, jos hänet valitaan presidentiksi:

– Ensimmäisenä rauhan Suomi. Suomea johdettava vakaalla kokemuksella ja maltilla. On turvattava rauha rajoillamme, rauha omassa elämässämme.

– Toisen toivon Suomi. Toivo tärkein asia antaa evääksi lapsille ja nuorille. Toivo kuuluu koko Suomelle. Se ei saa riippua siitä, missä päin asuu, elää, opiskelee tai työskentelee.

– Kolmantena mahdollisuuksien Suomi. Suomi koettava maaksi, jossa parhaat mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta riippumatta syntyperästä. Emme saa menettää kenenkään lahjakkuutta ja toimeliaisuutta. Vastoinkäymisten jälkeen on myös voitava palata menestyksen polulle.

– Neljäntenä menestyvä Suomi. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus palvella maailmaa. Luoda mahdollisuutta muutokseen kohti puhtaampaa, turvallisempaa ja sortovaltioista vapaaseen energiantuotantoon. Tällaisen viennin edistäminen olisi presidenttinä kunnia-asia.

– Viidentenä turvallinen Suomi. Tänä aikana siihen kuuluu kovia ja pehmeitä arvoja. Kansainvälisiä sopimuksia rikkovia kohtaan emme anna periksi – ihmisiä kohtelemme kunnioituksella. Pidämme päämme kylmänä ja sydämemme lämpimänä. Turvallisuus rakentuu kansainvälisestä liittoutumisesta, mutta myös kyvystä liittoutua keskenämme ja pitää yhtä, vaikka emme olisikaan jokaisesta asiasta samaa mieltä.

– Kuudentena yhteinen Suomi. Me suomalaiset olemme itsepäistä kansaa. Olimme itsepäisiä, kun maamme oli aika itsenäistyä. Olimme itsepäisiä, kun oli aika puolustaa itsenäisyyttämme sodissa. Osaamme olla itsepäisiä ja itsenäisiä yhdessä. Kun pidämme siitä taidosta kiinni, pärjäämme kyllä.